Lukeeko älypuhelimesi tulevaisuudessa ajatuksesi?
Suomalainen tutkimus antoi tekoälyn luoda ideoihin perustuvia kuvia, ja tämä kokeilu on jälleen askel kohti Elon Muskin unelmaa, joka perustuu ihmisten yhdistämiseen laitteisiin. Kuvittele esimerkiksi maailma, jossa ihmisellä on kypärä, joka analysoi aivoaaltoja ja mahdollistaa toisiinsa liittyvien esineiden hallinnan sekä kuvien luomisen ja ajatusten välittämisen tietokoneen tai älypuhelimen kautta.
Raportissaan, jonka julkaisi ranskalainen sanomalehti L'OBS, kirjailija Jean-Paul Fritz pohtii, auttaako tämä askel korjaamaan puhetta, palauttamaan näön, auttamaan ihmisiä, joilta on evätty oikeus liikkua, tai puhdistaako astianpesukone. Astiat heti, kun omistaja ajattelee sitä.
Omallaan yhdysvaltalaisen "Space X" -yhtiön perustaja ja presidentti Elon Musk sanoi, että hän haluaisi laittaa sirun ihmisen kalloon ja yhdistää sen paremmin laitteisiin tai tehdäkseen meistä "tehostetut" ihmiset, jotka pystyvät siirtämään muistimme tai ajatuksemme tietokoneelle. Tänään Scientific Reports -lehdessä julkaistu kolmen suomalaisen tutkijan työ vie ihmisen ja koneen rajapinnan askeleen pidemmälle, jolloin tekoäly voi luoda ideoita vastaavia kuvia.
Kaksi päätrendiä
Kirjoittaja lisäsi, että biologisten aivojen ja digitaalisen älykkyyden välinen yhteys on vielä lapsenkengissään. Vaikka edistystä onkin tapahtunut, olemme vielä kaukana todellisesta viestimisestä laitteiden kanssa. Itse asiassa suoria hermoliitäntöjä tutkittaessa on kaksi pääsuuntaa: ei-etuoikeutetut lähestymistavat, kuten Elon Muskin projekti sirujen implantoimiseksi aivoihin työnnetyillä elektrodeilla, ja pätevät lähestymistavat, kuten magneettiresonanssikuvaus tai elektroenkefalografia.
Totuus on, että magneettikuvaus vaatii raskaita laitteita, joten emme pian näe konetta, joka voisi seurata meitä ympäriinsä skannaamaan hermosolujen toimintaa. Toisaalta EEG on mahdollisimman lähellä kannettavaa tekniikkaa, sillä älypuhelimeen liitettäviä versioita on jo olemassa.
Kirjoittaja totesi, että jos voimme lukea aivojen toimintaa, se tarkoittaisi, että edistyminen, vaikkakin rajallinen, on vaikuttavaa. Esimerkiksi vuonna 2011 UC Berkeleyn Gallant Lab onnistui rekonstruoimaan tarkasti vapaaehtoisten näkemät kuvat heidän visuaalisen aivokuorensa toiminnasta. Vuotta myöhemmin japanilainen tiimi onnistui purkamaan signaalit, jotka vastaavat kuvia, joista ihmiset unelmoivat aivoskannauksen aikana.
Kuvittelemamme kuvan purkaminen
Laurie Kangasalo, Michelle Sababe ja Toka Rutzalo Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta valittiin suorittamaan kokeita ihmiskoneen työntämiseksi. käyttöliittymä vielä pidemmälle. Tässä ei ole enää kyse vain kirjeen kirjoittamisesta tai hiiren korvaamisesta ajatuksella, vaan pikemminkin siihen kuuluu datan taltiointi mielessä sen visualisoimiseksi.
Sillä välin tutkijat pyysivät 31 vapaaehtoisen ryhmää pohtimaan kasvojen luokkia, olivatpa sitten nuoria tai vanhoja – naisia tai miehiä – ja samalla kun he tallensivat niihin liittyviä aivoaaltoja, he esittivät heille ensimmäistä kertaa tietokoneella luodut kasvot joitain ominaisuuksia.
Tutkimuksen toinen kirjoittaja, professori Tuca Rutsalo puolestaan sanoi: "Teknologiassa yhdistyvät ihmisen luonnolliset reaktiot ja tietokoneen kyky luoda uutta tietoa." "Kokeessa osallistujia pyydettiin katsomaan vain tietokoneistettuja kuvia. Tietokone puolestaan mallinsi kuvat ja ihmisen reaktion käyttämällä ihmisaivojen vuorovaikutusta, ja sieltä tietokone saattoi luoda täysin uuden kuvan, joka vastaa sitä. käyttäjän tarkoitukseen", Rozzallo lisäsi.
Päinvastoin, muut tutkijat sanoivat: "Tietojemme mukaan tämä uusi tutkimus on ensimmäinen laatuaan, jossa tietokoneen tietojen näyttö ja aivosignaalit suunniteltiin samanaikaisesti tekoälymenetelmillä."
Enemmän hyvinvointia.. Lisää ahdistusta
Näitä periaatteita soveltamalla tietokone voidaan saada kuvittelemaan, mitä ihminen ajattelee, ja näyttämään vastaavat kuvat. Lisäksi suomalaiset tiedemiehet, jotka uskovat tällaisen tekniikan auttavan taiteilijoita, väittävät, että tekniikkaa voidaan käyttää psykologiassa ja kognitiivisessa neurotieteessä.
Rotzallo puolestaan sanoi: "Jos haluat piirtää tai havainnollistaa jotain, mutta et pysty siihen, tietokone voi auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi seuraamalla huomiosi keskipistettä ja ennustamalla, mitä haluat luoda."
Tässä suhteessa Michel Sabbi selitti: "Tämä tekniikka ei tunnista ajatuksia, vaan pikemminkin vastaa assosiaatioihin, joita muodostamme henkisten kategorioiden kanssa."
Jos tekoäly pystyy purkamaan kuvat ihmisaivoissa, on mahdollista kuvitella mahdollisia poikkeamia, jos onnistumme yksityiskohtaisesti ja analysoimaan tiedostamattomia ajatuksiamme tai assosiaatioita tämän tyyppisen tekniikan avulla.
Kuten aina, tekniikan kehitys johtaa suurempaan ylellisyyteen, mutta tietokoneiden mahdollisuus lukea ajatuksia on edelleen kiistanalainen ja huolestuttava asia.